Kapselointi tarkoittaa korjausmenetelmää, jossa rakenteissa oleva haitta-aine suljetaan tiiviin pinnoitteen alle niin, ettei se pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Kapseloitavia haitta-aineita ovat esimerkiksi asbesti, mikrobit, radon, kreosootti sekä muut PAH- ja VOC-yhdisteet. Kapselointikorjaus on usein kustannustehokas vaihtoehto purkamiselle, erityisesti kun purku olisi teknisesti hankalaa. Käymme läpi, mitä kapselointi tarkoittaa, milloin se on oikea ratkaisu, miten työ etenee ja mitä sen jälkeen pitää huomioida.
Mitä kapselointi tarkoittaa?

Kapselointi tarkoittaa, että haitta-aine suljetaan rakenteeseen tiiviillä kapselointiaineella sen sijaan, että materiaali poistettaisiin. Tavoitteena on katkaista altistumisreitti: kun haitta-aine ei pääse haihtumaan, pölyämään tai kulkeutumaan huoneilmaan, sen aiheuttama riski pienenee.
Kapselointi ei poista haitta-ainetta rakenteesta, vaan eristää sen. Kapselointi on siis hallintakeino. Ammattimaisesti toteutettuna se on kuitenkin pitkäaikainen ratkaisu monissa tilanteissa.
Kapselointijärjestelmä rakentuu vaiheittain: pehmeät ja irtonaiset pinnat poistetaan, halkeamat injektoidaan ja hiottu alue kapseloidaan. Kapselointiaineena käytetään M1-luokiteltua LL-epoksia. Liittymät, saumat ja läpiviennit käsitellään erikseen, koska ne ovat rakenteen haavoittuvimmat kohdat.
Mitä haitta-aineita voidaan kapseloida?
Kapseloinnilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan rakenteiden kautta. Tyypillisiä kapseloitavia aineita ovat:
- Asbesti
- Mikrobit
- Kaasut, kuten radon
- Kreosootti
- Muut PAH- ja VOC-yhdisteet
Purkutöiden jälkeen rakenteisiin jää usein haitta-aineita, joita ei voi poistaa. Silloin kapselointi on kustannustehokas tapa parantaa sisäilmaa. Joissain kohteissa kapselointi voidaan tehdä suoraan haitta-aineen päälle, jolloin purkukustannuksilta vältytään.
Kapseloinnin ja purkamisen vertailusta kerromme tarkemmin artikkelissa haitta-aineiden kapselointi: milloin kapselointi korvaa purkamisen.
Haitta-ainetutkimus ja riskinarviointi ennen kapselointia
Ennen kapselointia tai muuta korjausta tarvitaan haitta-ainetutkimus. Siinä selvitetään, mitä aineita rakenteessa on, missä pitoisuuksissa ja kuinka laajasti. Pelkkä materiaalinäyte ei vielä kerro korjaustarpeesta, vaan ratkaisevaa on riskinarviointi.
Riskinarvioinnissa tarkastellaan, missä olosuhteissa haitta-aine voi kulkeutua sisäilmaan. Siihen vaikuttavat:
- Aineen olomuoto ja sitoutuneisuus materiaaliin
- Tilojen käyttötapa ja ilmanvaihto
- Rakenteiden kunto ja vauriot
- Altistuvien henkilöiden määrä ja altistumisaika
Materiaalilöydös ei automaattisesti tarkoita korjaustarvetta. Ehjässä rakenteessa tiiviisti kiinni oleva haitta-ainepitoinen materiaali ei välttämättä aiheuta merkittävää altistumista, jos rakenteeseen ei kajota. Riskinarvioinnin perusteella valitaan korjausmenetelmä tai todetaan, että seuranta riittää. Tutkimuksen ja riskinarvioinnin tekee pätevä asiantuntija, ja tulokset dokumentoidaan.
PAH-yhdisteet, kivihiilipiki ja kreosootti
PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat laaja yhdisteryhmä, jota esiintyy monissa vanhoissa rakennusmateriaaleissa. Tyypillisiä lähteitä ovat:
- Kivihiilipikipohjaiset vedeneristeet ja bitumimassalattiat
- Kreosootilla käsitellyt puurakenteet
- Vanhat bitumipohjaiset liimat
- Tervapaperit ja muut eristysmateriaalit
Osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia. Ne voivat kulkeutua sisäilmaan haihtumalla tai pölyämällä, jos materiaali on vaurioitunut. Työterveyslaitoksen ohjeistuksessa korostetaan, että PAH-yhdisteiden arvioinnissa huomioidaan materiaali, rakenne ja rasitustekijät kokonaisuutena eikä pelkkiä pitoisuuksia.
Kreosootin kapselointi on yksi yleisimmistä kapselointikohteista. Kreosootti on kivihiilitervaa muistuttava tervamainen aine, jota on käytetty puun kyllästämiseen ja vanhojen rakennusten kosteudeneristyksessä erityisesti vuosina 1890-1950. Sen sisältämät PAH-yhdisteet voivat haihtua sisäilmaan. Lue lisää artikkelista kreosootti rakenteissa ja palvelusivulta kreosootin kapselointi.
Kapseloinnin ja purkamisen vertailu
Kun riskinarviointi on valmis, valitaan korjausmenetelmä. Päävaihtoehdot ovat purku, kapselointi ja rakenteelliset ratkaisut.
Purkaminen poistaa haitta-ainetta sisältävän materiaalin kokonaan. Se on lopullinen ratkaisu, mutta myös raskain ja usein kallein. Purku edellyttää osastointia, suojavarusteita ja jätteiden lainmukaista käsittelyä. Asbestipurku vaatii lisäksi erityistä pätevyyttä: työntekijällä on oltava asbestipurkutyön pätevyys, ja työnantajan on ilmoitettava työstä aluehallintovirastolle. Ajantasaiset vaatimukset löytyvät Tyosuojelu.fi-sivustolta.
Kapselointi on nopeampi, edullisempi ja vähemmän häiritsevä vaihtoehto. Se sopii erityisesti, kun:
- Haitta-aine on kiinteästi kiinni ehjässä rakenteessa
- Purku vaatisi koko lattia- tai seinärakenteen purkamista
- Tilat on saatava käyttöön nopeasti
- Purku aiheuttaisi suuremman altistumisriskin kuin kapselointi
Rakenteelliset ratkaisut, kuten uuden pinnan rakentaminen vanhan päälle, eivät aina muodosta riittävän tiivistä estettä haitta-aineen haihtumiselle. Siksi kapselointiainetta käytetään usein myös niiden yhteydessä.
Lattian kapselointi ja seinän kapselointi
Lattian kapselointi on yleisin kapselointityö, koska suuri osa PAH-pitoisista materiaaleista on lattiarakenteissa. Tyypillisiä kohteita ovat bitumimassalattiat, vanhat liimat ja kivihiilipikipohjaiset vedeneristeet. Lattiassa erityistä huomiota vaativat liikuntasaumat, lattiakaivot ja läpiviennit.
Seinän kapselointi tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kreosootilla käsitelty puurakenne on osa seinää tai haitta-ainetta on seinän pinnoitteissa. Seinissä haasteena ovat epätasaiset alustat sekä nurkat, karmit ja läpiviennit.
Molemmissa pätee sama periaate: kapselointiaineen on muodostettava yhtenäinen, katkeamaton kerros koko alueelle, koska haitta-aine kulkeutuu heikoimpien kohtien kautta. Kapselointi voidaan tehdä lattia-, seinä- ja kattopintoihin.
Alustan kunto ja esikäsittely

Kapseloinnin kestävyys riippuu ennen kaikkea alustan kunnosta ja esikäsittelyn laadusta. Huonosti valmisteltu alusta johtaa pinnoitteen irtoamiseen tai halkeamiseen.
Esikäsittely etenee tyypillisesti näin:
- Tarkastus: selvitetään alustan kunto, halkeamat, irtoavat kohdat ja kosteus.
- Irtonaisten pintojen poisto: pehmeät ja irtonaiset pinnat poistetaan.
- Hionta: pinta avataan mekaanisesti, jotta kapselointiaine tarttuu alustaan.
- Injektointi: halkeamat injektoidaan tiiviiksi, jotta haitta-aine ei kulkeudu kapseloinnin ohi.
- Kosteuden tarkistus: liian kostea alusta heikentää epoksin tartuntaa, joten kosteus mitataan ennen työtä.
Esikäsittely vie usein merkittävän osan työn ajasta ja kustannuksista, mutta se ratkaisee lopputuloksen kestävyyden.
Liittymät, saumat ja läpiviennit
Liittymät, saumat ja läpiviennit ovat kapseloinnin vaativimpia kohtia, koska niissä eri materiaalit kohtaavat ja liike ja kosteus rasittavat pinnoitetta eniten.
Tyypillisiä kriittisiä kohtia:
- Lattian ja seinän liittymä
- Liikunta- ja kutistumissaumat
- Lattiakaivot ja putkiläpiviennit
- Kynnysten ja karmien alueet
- Eri materiaalien rajat, kuten betonin ja tiilen liittymä
Jokainen kohta käsitellään erikseen ennen kapselointiaineen levitystä. Ilmavuotojen tiivistämisestä kerromme lisää sivulla ilmavuotojen tiivistäminen.
Kapselointiaine ja laadunvarmistus

Kapselointiaineena käytetään M1-luokiteltua LL-epoksia. M1 on rakennusmateriaalien päästöluokituksen paras luokka, joten kapselointiaine ei itse heikennä sisäilman laatua.
Laadunvarmistukseen kuuluvat:
- Materiaalien tarkistus: aineet vastaavat suunnitelmaa.
- Kerrospaksuuden seuranta: kapselointiaine levitetään riittävän paksuna koko alueelle.
- Tartunnan testaus: tartuntaa voidaan testata vetokokeella.
- Silmämääräinen tarkastus: valmis pinta tarkastetaan puutteiden varalta.
- Dokumentointi: työvaiheet, materiaalit ja tulokset kirjataan.
Dokumentointi huoltokirjaan ja pinnan seuranta
Kapselointi dokumentoidaan kiinteistön huoltokirjaan. Dokumentoinnissa kirjataan ainakin kapseloitujen alueiden sijainti ja laajuus, käsitelty haitta-aine, käytetyt materiaalit ja menetelmät, työn tekijä ja ajankohta, laadunvarmistuksen tulokset sekä ohjeet tulevia remontteja varten.
Dokumentointi on tärkeää, koska tiedon on siirryttävä myös tuleville omistajille, isännöitsijöille ja remontin tekijöille. Jos kapseloitu alue avataan esimerkiksi putkiremontissa tietämättä kapseloinnista, työntekijät voivat altistua haitta-aineelle.
Pinnan kuntoa kannattaa seurata silmämääräisesti esimerkiksi vuosihuollon yhteydessä. Jos pinnoitteessa havaitaan halkeamia tai irtoamista, ne korjataan viipymättä.
Kapseloinnin hinnan muodostuminen
Kapseloinnin hintaa ei voi antaa yksinkertaisena neliöhintana ilman kohteen arviointia. Hintaan vaikuttavat:
- Pinta-ala: laajempi alue jakaa kiinteät kustannukset, mutta materiaalikulut kasvavat.
- Alustan kunto: huonokuntoinen alusta vaatii enemmän esikäsittelyä.
- Haitta-aine: eri aineet edellyttävät erilaisia suojatoimia.
- Liittymien ja läpivientien määrä: jokainen kriittinen kohta vaatii erityiskäsittelyn.
- Olosuhteet: ahtaat tilat ja korkealla olevat pinnat lisäävät työtä.
Purkuun verrattaessa on huomioitava purun kokonaiskustannukset: suojajärjestelyt, pätevyysvaatimukset, jätteen käsittely ja rakenteiden uusiminen.
Milloin kapselointi ei ole riittävä ratkaisu?
Kapselointi ei sovi kaikkiin tilanteisiin:
- Vaurioitunut tai pölyävä haitta-aine: ensin on hallittava välitön altistumisriski.
- Aktiivinen kosteusvaurio: kapselointi ei hallitse kosteutta, joten kosteus- tai mikrobivaurio korjataan ja rakenteet kuivatetaan ensin.
- Heikentynyt kantava rakenne: rakenteellinen korjaus on ensisijainen.
- Poikkeuksellisen korkea pitoisuus: riskinarviointi voi osoittaa, että purku on ainoa riittävä vaihtoehto.
- Rakenne puretaan lähiaikoina: kapselointiin investoiminen ei silloin välttämättä kannata.
- Voimakas mekaaninen rasitus: jos pinnoitetta ei voi suojata, kapseloinnin pitkäikäisyys on epävarma.
Miten Eskon auttaa kapseloinnissa
Eskon kapseloi haitta-aineita lattia-, seinä- ja kattopinnoista. Työhön kuuluvat irtonaisten pintojen poisto, halkeamien injektointi, hionta ja kapselointi M1-luokitellulla LL-epoksilla. Laadimme pyynnöstä myös kapselointisuunnitelman. Eskon on toiminut vuodesta 1988.
Tutustu kapselointipalveluihimme ja impregnointiin ja tiivistyksiin, tai kysy kapseloinnista ja kerro kohteestasi. Voit myös soittaa numeroon 09-863 4161.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä kapselointi tarkoittaa?
Kapselointi tarkoittaa, että rakenteessa oleva haitta-aine suljetaan tiiviin pinnoitteen alle, jotta se ei pääse sisäilmaan. Haitta-aine jää rakenteeseen, mutta altistumisreitti katkeaa.
Mitä haitta-aineita voidaan kapseloida?
Kapseloida voidaan esimerkiksi asbestia, mikrobeja, radonia, kreosoottia sekä muita PAH- ja VOC-yhdisteitä. Menetelmä valitaan haitta-ainetutkimuksen ja riskinarvioinnin perusteella.
Riittääkö tavallinen maalaus kapseloinniksi?
Kapseloinnissa pinta esikäsitellään, halkeamat injektoidaan ja kapselointiaine levitetään yhtenäiseksi, katkeamattomaksi kerrokseksi. Kapselointiaineena käytetään M1-luokiteltua LL-epoksia.
Onko kapselointi purkua edullisempi?
Kapselointi on yleensä nopeampi ja edullisempi kuin purku, koska suojajärjestelyt, jätteen käsittely ja rakenteiden uusiminen jäävät pois tai vähenevät. Lopullinen vertailu tehdään kohteen arvioinnin perusteella.
Kauanko kapselointi kestää?
Ammattimaisesti tehty kapselointi on pitkäaikainen ratkaisu, kun alusta on esikäsitelty huolellisesti. Pinnan kuntoa kannattaa seurata vuosihuollon yhteydessä ja korjata mahdolliset vauriot heti.
![row[1]](https://eskon.fi/wp-content/uploads/2021/11/row1.png)
![column[1]](https://eskon.fi/wp-content/uploads/2021/11/column1.png)
![luotettava-kumppani-small[1]](https://eskon.fi/wp-content/uploads/2015/11/luotettava-kumppani-small1.png)
